vai onko sittenkään? Puuhaa on tavattoman paljon ja keskeneräisiä vielä enemmän. Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja sain eilen Bayerischen sukista toisen valmiiksi. YES! Olen tehnyt tiukan aikataulun töilleni, sekä keskeneräisille että haaveneulomuksille. Ja töitä tällä aikataululla riittää helmikuun loppuun saakka! Haaveneulomuksia saa aloittaa yhden kerrallaan(!), jos olen pysynyt keskeneräisten aikataulussa. Jos aikataulussa ei pysytä, uutta ei saa aloittaa, vaan keskeneräinen on saatettava valmiiksi ensin ja siirryttävä seuraavaan keskeneräiseen. Lähinnä tämä kai toimii porkkanana itselleni, jotta pääsisin tekemään niitä töitä nopeasti, jotka himottavat kamalasti. Aikataulua voi sotkea vain opinnot, jotka taas syksy toi tullessaan, enkä edes kuvittele, että Avoimen Yliopiston opinnot olisivat ihan kevyemmästä päästä...

Ylläolevalla 'porkkana-aikataululla' valmistui viime viikolla uusi huivi Wetterhoffin Aleksista 6 päivää etuajassa =). Pääsin siis aloittamaan uutta työtä, joka on oma versio Ullan Ylösalaisneuleesta. Siitä lisää tuonnenpana. Pusero kuitenkin eteni mukavaa vauhtia ja on tällä hetkellä vyötärön korkeudella. Tämä työ etenee seuraavaksi, kun Bayerischet ovat molemmat valmiina! Aikaa toiselle sukalle olen antanut 5.10. asti, koska luentoja on aika monta tulevilla viikoilla, lisäksi verkkokeskusteluja ja lukupiiriä ja välillä agilityä ja tokoa....