Tässä nämä nyt sit on:

Karvaisempi on meitin Noona ja uusitulokas Impi. Nyt riittää vilskettä kotona, agiradalla, tottiksessa ja uutena kokeiluna jäljestyksessä. Hmm... missäs välissä neulotaan?

Kannattaa muuten valita rotu huolella, sillä eikö vaan, että isäntä/emäntä ja koiruus alkavat jossain vaiheessa muistuttaa toisiaan. En halua liiaksi iäntuomia ryppyjä, joten ei Sharpeita. En myöskään halua pitkää harmaata tukkaa, enkä huonoja hampaita, joten ei Irlannin susikoiraa. Russelit ovat vanhoinakin ketteriä, viksuja, pieniä ja näppäriä =), toivottavasti minäkin.